Käyttöönotto epäonnistuu harvoin ohjelmiston takia
Kun rakennusyrityksen toiminnanohjauksen käyttöönotto menee pieleen, syyksi sanotaan yleensä ohjelmistoa. Se oli liian monimutkainen, se ei taipunut meidän tapaamme tehdä töitä, työntekijät eivät oppineet sitä.
Useimmiten mikään näistä ei ole se mikä oikeasti tapahtui. Ohjelmisto avattiin, sinne perustettiin muutama työmaa, ja sitten kaksi asiaa jäi tekemättä: kukaan ei ottanut vastuuta siitä että kirjaukset tehdään, eikä vanhasta tavasta luovuttu. Kun molemmat tavat ovat käytössä yhtä aikaa, kumpikaan ei ole ajan tasalla, ja kolmen kuukauden päästä yritys palaa siihen jonka se osaa.
Tämä opas käsittelee sitä, mitä rakennusalan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa kannattaa huomioida riippumatta siitä minkä tuotteen valitsette. Se ei ole tuote-esittely eikä kuvaus yhden toimittajan tavasta tehdä käyttöönotto. Se on lista niistä kohdista joissa käyttöönotot tyypillisesti kompastuvat, ja siitä mitä niille voi tehdä etukäteen.

Kolme eri asiaa, jotka menevät sekaisin
Sana käyttöönotto tarkoittaa kolmea täysin eri kokoista asiaa, ja niiden sekoittaminen on syy siihen miksi aikatauluarviot heittävät moninkertaisesti.
Tekninen avaus on se, että ohjelmisto on olemassa ja siihen pääsee sisään. Tunnukset luodaan, yrityksen perustiedot syötetään ja ensimmäiset käyttäjät lisätään. Nykyaikaisessa pilvipalvelussa tämä on minuuttien asia, koska mitään ei asenneta eikä palvelinta hankita. Jos toimittaja puhuu tässä kohtaa viikoista, kysy tarkasti mistä ne viikot koostuvat.
Tiedon siirto on se, että järjestelmässä on yrityksen omat asiakkaat, työmaat, työntekijät ja hinnastot. Kesto riippuu enemmän ohjelmistosta kuin aineiston määrästä. Nykyaikaisessa pilvipalvelussa, jossa tuonti on tuotteen ytimessä eikä lisäosa, perustiedot ovat sisällä minuuteissa. Perinteisemmässä järjestelmässä samaan menee vähintään tunteja, ja osassa viikkoja, koska siirto tehdään erillisenä työnä toimittajan kanssa. Tämä on myös se vaihe jossa kannattaa päättää etukäteen mitä siirretään ja mitä jätetään, ja siitä lisää alempana.
Työtavan muutos on se, että yrityksessä oikeasti tehdään asiat uudella tavalla. Tunnit kirjataan puhelimella työmaalla eikä lapulle. Kuitti kuvataan silloin kun se saadaan, ei kuukauden lopussa. Tämänkin keston ratkaisee ohjelmisto, mutta eri tavalla kuin edellisen: nyt merkitsee se, kuinka paljon tuote ohjaa käyttäjää. Kun sovelluksen lataa sovelluskaupasta ja se kertoo itse mitä seuraavaksi tehdään, porukka on mukana päivissä eikä erillistä koulutusta tarvita. Kun käyttö vaatii asennuksen, tunnusten jakelun ja ohjekirjan, samaan menee kuukausia. Kolmesta osasta tämä on silti ainoa joka voi epäonnistua kokonaan, ohjelmistosta riippumatta.
Kun toimittaja sanoo että käyttöönotto vie kymmenen minuuttia, hän puhuu ensimmäisestä, ja se voi hyvin pitää paikkansa. Nykyaikaisessa palvelussa, joka ohjaa käyttöönottoa ja osaa tekoälyn avulla täyttää perustietoja puolestasi, kymmenen minuuttia on realistinen luku eikä myyntipuhetta. Kun konsultti sanoo että se vie kolme kuukautta, hän puhuu kolmannesta, ja sekin pitää paikkansa raskaammassa järjestelmässä. Molemmat voivat siis olla oikeassa yhtä aikaa. Kysykää kumpaa lukua teille tarjotaan, ja sopikaa keskenänne kumpaa te tarkoitatte, ennen kuin sovitte aikataulusta kenenkään kanssa.
Mitä pitää olla selvillä ennen kuin allekirjoitatte
Nämä asiat kannattaa selvittää ennen sopimusta, koska niiden korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa kuin niiden kysyminen etukäteen.
Kuka yrityksessä käyttää järjestelmää päivittäin. Ei kuka omistaa sen vaan kuka avaa sen joka aamu. Jos vastaus on vain toimisto, kyseessä ei ole toiminnanohjaus vaan raportointityökalu, ja työmaan tieto syntyy edelleen jossain muualla.
Mikä on se yksi ongelma joka pitää ratkaista ensin. Käyttöönotto onnistuu paljon todennäköisemmin, jos sillä on yksi selvä tavoite. Tunnit oikeille työmaille. Kuitit talteen samassa kuussa. Tarjoukset ulos nopeammin. Jos tavoitteita on kuusi, mikään niistä ei toteudu, koska huomio jakautuu eikä kukaan huomaa jos yksi jää kesken.
Mitkä tiedot ovat tällä hetkellä missäkin. Tehkää lista siitä missä asiakastiedot, hinnastot, työmaatiedot ja työntekijätiedot nyt ovat. Yleensä ne ovat useammassa paikassa kuin muistetaan: taloushallinnossa, Excelissä, sähköpostissa ja jonkun päässä. Tämä lista on se josta tiedon siirto suunnitellaan.
Kuka hoitaa taloushallinnon ja mitä ohjelmistoa se käyttää. Jos kirjanpito on tilitoimistossa, tilitoimisto pitää ottaa mukaan keskusteluun ennen kuin integraatiosta sovitaan. He tietävät miten aineisto halutaan, ja he ovat se osapuoli joka huomaa ensimmäisenä jos jotain menee väärin.
Kuka omistaa käyttöönoton
Tämä on koko oppaan tärkein kohta, ja se on yleensä se joka jää tekemättä.
Käyttöönotolla pitää olla yksi nimetty ihminen yrityksen sisällä. Ei toimittaja, vaan joku joka on teillä töissä. Hänen tehtävänsä ei ole osata ohjelmistoa parhaiten vaan huomata jos joku ei kirjaa, ja kysyä siitä. Ilman tätä ihmistä käyttöönotto etenee kaksi viikkoa ja hiipuu sitten, koska työmaalla on aina jotain kiireellisempää kuin uuden järjestelmän opettelu.
Pienessä yrityksessä tämä on käytännössä aina yrittäjä itse tai työnjohtaja, eikä siihen mene aikaa jos ohjelmisto on tehty tätä varten. Nykyaikaisessa palvelussa näkymä kertoo yhdellä silmäyksellä kuka on kirjannut ja kuka ei, ja muistutus lähtee ilman että kukaan lähettää sitä. Silloin viikoittainen tarkistus on minuutin asia ja sen ainoa sisältö on kysyä siltä yhdeltä jonka rivit puuttuvat. Vanhemmalla järjestelmällä sama tarkoittaa raportin ajamista ja rivien vertailua käsin, ja juuri siksi se jää tekemättä. Neljä kertaa peräkkäin tehtynä tarkistuksesta tulee tapa. Kertaakaan tekemättä siitä ei tule mitään.
Toinen puoli samaa asiaa on se, että johdon pitää käyttää järjestelmän tuottamaa tietoa näkyvästi. Jos työnjohto kysyy tuntimäärää puhelimessa vaikka se on järjestelmässä, työntekijät oppivat että kirjaus on ylimääräinen vaihe eikä se josta tieto oikeasti otetaan. Tieto pitää lukea sieltä minne se kirjataan, muuten kirjaamisella ei ole mitään merkitystä.
Mitä tietoa siirretään, mitä jätetään
Tiedon siirrossa tehdään kaksi vastakkaista virhettä. Toinen on siirtää kaikki sellaisenaan, jolloin uusi järjestelmä alkaa samoilla kaksoiskappaleilla, lopettaneilla asiakkailla ja vuosia vanhoilla hinnoilla kuin vanha. Toinen on jättää kaikki vanha taakse periaatteesta, ja huomata puolen vuoden päästä että juuri sitä tietoa olisi tarvittu.
Nykyaikaisessa palvelussa siirto itsessään on nopea, joten määrä ei ratkaise. Ratkaisee se, mitä siirretään ja missä kunnossa. Aloittakaa siitä millä huomenna tehdään töitä:
- Aktiiviset asiakkaat. Ne joilta tulee töitä nyt tai lähiaikoina.
- Käynnissä olevat työmaat. Kaikkine lisä- ja muutostöineen, koska niitä koskeva tieto tarvitaan nopeasti ja yhdestä paikasta.
- Nykyiset työntekijät yhteystietoineen, veronumeroineen ja pätevyyksineen.
- Hinnasto ja yleisimmät työsuoritteet. Tämä kannattaa tehdä huolella, koska se vaikuttaa tarjouslaskennan nopeuteen joka päivä.
Vanhat projektit ovat yrityksen arvokkainta tietoa, eivät painolastia. Valmiiden työmaiden toteutuneet tunnit ja kustannukset työvaiheittain ovat ainoa aineisto, jonka pohjalta seuraava tarjous voidaan hinnoitella oikein. Jos vanhassa järjestelmässä on toteumatietoa, siirtäkää se, vaikka vain yhteenvetona: tarjottu ja toteutunut työmaittain ja työvaiheittain. Sama koskee samalle asiakkaalle aiemmin tehtyjä töitä. Kun seuraava keikka samaan kohteeseen tulee, tieto edellisistä pitää löytyä sieltä missä tarjous tehdään.
Valmis työmaa ei myöskään ole valmis vastuun näkökulmasta. YSE 1998 -ehtojen mukainen takuuaika on kaksi vuotta vastaanotosta, ja törkeän laiminlyönnin sekä eräissä muissa tapauksissa vastuu jatkuu kymmenen vuotta. Kun takuukorjauspyyntö tulee, tarvitaan sopimus, työmaapäiväkirja, kuvat ja tieto siitä kuka teki mitä ja milloin. Siirtäkää ne ainakin niistä työmaista joiden takuuaika on vielä voimassa. Riitaisen urakan aineisto siirretään aina kokonaisuudessaan.
Entisistä työntekijöistä laki sanoo mitä säilytetään. Työsuhteen päättyminen ei lopeta säilytysvelvollisuutta. Työaikakirjanpito on työaikalain mukaan säilytettävä vähintään kanneajan päättymiseen, eli kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, ja sama koskee vuosilomakirjanpitoa. Palkkakirjanpito on kirjanpitoaineistoa ja säilyy kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä. Yhteisen rakennustyömaan työntekijäluettelo on säilytettävä kuusi vuotta sen vuoden päättymisestä jona työmaa valmistui. Tietosuoja-asetus vetää rajan toiseen suuntaan: henkilötietoa ei saa säilyttää pidempään kuin siihen on peruste, joten entisen työntekijän puhelinnumeroa, pätevyyskortteja ja muuta tarpeetonta ei tuoda uuteen järjestelmään mukana.
Käytännössä säilytysvelvollisuus tarkoittaa, että tieto löytyy kun sitä kysytään, ei että se on uudessa järjestelmässä. Jos vanha järjestelmä jää käyttöön luettavana, se riittää. Jos vanha järjestelmä suljetaan, ottakaa työaika-, vuosiloma- ja palkkatiedot sekä työntekijäluettelot talteen ennen sulkemista, ja sopikaa kuka niistä vastaa ja mistä ne löytyvät. Tässä kohdassa yritys jää helposti ilman aineistoa: vanhan toimittajan sopimus on päättynyt, ja aineistoa pyytää työsuojelutarkastaja tai entinen työntekijä.
Jättäkää siirtämättä tarjoukset jotka eivät johtaneet mihinkään, lopettaneet asiakkaat ja vanhentuneet hinnat. Kun vanhaa aineistoa siirretään, siivotkaa kaksoiskappaleet ennen siirtoa, ei sen jälkeen, ja merkitkää päättyneet työmaat ja päättyneet työsuhteet arkistoiduiksi heti, jotta ne eivät näy päivittäisissä listoissa.
Taloushallinnon liittäminen
Integraatio taloushallintoon on se kohta jossa lupaukset ja todellisuus eroavat eniten, joten sitä kannattaa kysyä tarkasti.
Nykyaikainen liitäntä syntyy asetuksista minuuteissa, kun molemmissa päissä on valmis rajapinta. Se on täysin normaali tilanne, eikä siitä kannata maksaa erillistä projektia. Mutta se pätee vain silloin kun kyseessä on valmis liitäntä nimenomaan siihen ohjelmistoon jota te käytätte.
Kysykää nämä ennen kuin uskotte integraatiolupauksen:
- Onko liitäntä olemassa juuri siihen ohjelmistoon jota käytämme, vai ohjelmistoperheeseen yleensä. Sama toimittaja voi tarjota useaa eri tuotetta, joista vain osaan liitäntä toimii.
- Mihin suuntaan tieto kulkee. Menevätkö laskut vain ulos, vai tuleeko myös ostolaskuja ja maksutietoja takaisin. Yksisuuntainen liitäntä on eri tuote kuin kaksisuuntainen.
- Mitä liitäntä ei siirrä. Tämä kysymys paljastaa enemmän kuin ominaisuuslista.
- Kuka tekee kytkennän ja tarvitaanko siihen tilitoimiston tunnuksia. Jos tarvitaan, sopikaa aika tilitoimiston kanssa etukäteen, koska se on tyypillinen paikka jossa käyttöönotto seisoo viikon.
- Onko liitäntä jo tuotannossa muilla asiakkailla vai tulossa. Tulossa oleva liitäntä on hyvä tietää, mutta sen varaan ei voi suunnitella aikataulua.
Jos taloushallinto-ohjelmistoonne ei ole valmista liitäntää, se ei välttämättä ole este. Kysykää silloin miten aineisto siirretään ilman sitä ja kuinka paljon käsityötä siitä jää kuukaudessa. Vastaus kertoo onko kyse pienestä haitasta vai jatkuvasta lisätyöstä.
Aloittakaa yhdestä työmaasta
Houkutus on ottaa järjestelmä käyttöön koko yrityksessä kerralla, koska silloin siirtymä on ohi nopeasti. Käytännössä se on tehokkain tapa epäonnistua.
Kun kaikki alkaa yhtä aikaa, jokainen ongelma tulee vastaan yhtä aikaa kaikilla. Yksi ei löydä työmaata listalta, toisen puhelimessa ei ole sovellusta, kolmas kirjaa tunnit väärälle projektille. Yhtenä päivänä syntyy kaksikymmentä pientä kysymystä, kukaan ei ehdi vastata niihin, ja porukka palaa lapulle koska työt pitää tehdä.
Osa näistä kysymyksistä katoaa hyvällä ohjelmistolla. Sovellus löytyy sovelluskaupasta, tunnukset toimivat heti ja työmaa on listalla oikealla nimellä. Jäljelle jäävät ne kysymykset jotka ovat teidän omianne: miten työmaat nimetään, kuka kirjaa mitäkin ja mitä tehdään kun sovittu ei päde. Niihin ei ole valmista vastausta kenelläkään toimittajalla, ja siksi yksi työmaa kerrallaan on oikea tapa myös silloin kun ohjelmisto on hyvä.
Toimivampi tapa on ottaa yksi käynnissä oleva työmaa ja tehdä siinä kaikki uudella tavalla kahden viikon ajan. Yksi työmaa tuottaa saman määrän kysymyksiä kuin kaikki työmaat, mutta ne tulevat vastaan hallittavina yksi kerrallaan. Kun se työmaa toimii, seuraavat lähtevät käyntiin nopeammin, koska vastaukset on jo keksitty ja porukassa on ihmisiä jotka osaavat neuvoa.
Valitkaa ensimmäiseksi työmaaksi tavallinen, ei helpoin eikä hankalin. Helpoin ei paljasta ongelmia ja hankalin saa koko järjestelmän näyttämään toimimattomalta.